Eräs Terhi Rantanen on haastatellut Anthony Giddensiä Global Media and Communication -aikakauslehteen. Haastattelun nimi on Giddens and the ’G’-word: An interview with Anthony Giddens ja se on julkaistu vuonna 2005. Online-versio on luettavissa osoitteessa http://gmc.sagepub.com/content/1/1/63, mutta tarvitsette sitä varten yliopiston verkon.
Keräilin jutusta mielenkiintoisimpia paloja globalisaatiosta:

• Ennen kuin globalisaation termi oli olemassa, puhuttiin internationalisuudesta tai internationaalisista suhteista
• Muitkin sosiaalisten tieteiden tutkijoita olivat pyörinyt globalisaation käsitteen ympärillä, kun Giddens kehitteli termiä, koska globalisaation aika oli käsillä ja termille tarvetta.
• Syy, miksi Giddens päätyi miettimään globalisaatiota ja näin kehittelemään globalisaation termin, oli se, että Giddens oli kiinnostunut risteymäkohdasta henkilökohtaisen elämän, globaalin elämän ja   instituutioiden välillä.
• Giddens näkee globalisaation rakentuvan kahdesta muutoksen pylväästä: henkilökohtaisen elämän (ja jopa identiteetin) muutos ja globaalien instituutioiden muutos
• Kun meistä tuli globalisaation aikalaisia, elettiin 60-70 –lukujen taitetta, jolloin satelliittiviestintä ja tietokoneiden aikakausi alkoi.
• Mediaa ja viestintää ei useinkaan termeinä liitetä globalisaatioon, koska globalisaation termin parissa työskennelleistä sosiologeista kukaan paitsi Manuel Castells ei ollut järin kiinnostunut mediasta tai viestinnästä. Sen sijaan puhutaan yleensä ’vuorovaikutuksesta’, ’suhteista’ ja ’yhdistettävyydestä’. Globalisaatiolle ei myöskään ole yksittäistä, ainoaa oikeaa selitystä. Media ja viestintä ovat silti Giddensin mukaan kriittisiä rakennetekijöitä globalisaation termissä.
• Samassa jutussa puhutaan tuosta aikaisemmassa globalisaatio-postauksessa mainitusta puolestapuhujien ja vastustajien ilmiöstä.

- Nina