Täällä onkin jo pariin otteeseen todettu, mitä Giddens strukturaatioteoriallaan tarkoittaa, mutta kerrataan nyt vielä, jotta olisi loogista lähteä vetelemään jonkinlaisia viivoja Giddensin teorian ja viestinnän välillä. Yritän tässä nyt kirjoitella ihan yksinkertaisesti ja arkikielellä, että jos menee vikaan tai liiankin yksinkertaiseksi(!), saa ja pitää korjata. 
 
Eli, strukturaatioteorihan siis ymmärrykseni (ja ilmeisesti joidenkin muidenkin ymmärryksen) mukaan perustuu näin arkikilelessä siihen, että sosiaaliset / yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat kansalaisten toimintaan, joka taas vaikuttaa näiden rakenteiden muokkautumiseen. Jotta tämä kaksisuuntainen vaikutusprosessi voisi tapahtua, näiden tekijöiden välillä täytyy kaiken järjen mukaan tapahtua siis jonkinasteista viestintää. Kun lähdin pohtimaan Giddensiä pääaineeni yhteisöviestinnän näkövinkkelistä, järkeilin, että yhteisöviestinnän tasolla tämä sama viestintämalli pätee ainakin siinä, että esimerkiksi organisaation viestinnän ei ole tarkoitus pelkästään välittää viestiä ulospäin, mutta samalla kuulostella ulkopäin tulevia viestejä ja niitä hyväksikäyttäen vastata muuttuvan ympäristön haasteisiin. Samalla tavalla toimii järkeni mukaan myös organisaation sisäinen viestintä. Tai olisi ainakin hyvä toimia. Ei siis yhteen suuntaan, vaan vastavuoroisesti, epäkelpoihin tai tyytymättömyyttä herättäviin rakenteisiin vaikuttaen.
 
Löysin myös hyvää asiaa strukturaatioteorian soveltamisesta organisaatioviestintään The International Encyclopedia of Communication -tietokannan artikkelista Stucturation theory (Corman 2008). Siinä kerrottiin, että Giddensin strukturaatioteoriaa on viestinnän kentällä käytetty hyväksi paljon juuri organisaatioviestinnän, mutta myös ryhmäviestinnän tutkimuksessa. Sitä on hyödynnetty mm. tutkittaessa organisaatioiden viestinnällisten ja samalla tietenkin myös sosiaalisten rakenteiden muodostumista. On esimerkiksi tutkittu kuinka organisaation hierarkia muodostuu ja uusiintuu vertikaalisen viestinnän kautta. Vertikaalisessa viestinnässä osapuolina ovat siis eri hierakisessa asemassa olevat yhteisön jäsenet. Onpa tutkittu sitäkin, kuinka hierarkisia asetelmia saattaa syntyä samalla kaavalla, vaikka varsinaisia hierarkisia asetelmia ei lähtökohtaisesti jossakin yhteisössä olisikaan. (Jos siis tämän pointin oikein ymmärsin, saa korjata.) Artikkeli oli muuten hyvä ja esitteli muitakin teorian hyödyntämistapoja organisaatioviestinnän alueella. Täytyy palata vielä niihin vielä tuonnempana! 
 
Anna

Corman, Steven R. "Structuration Theory." The International Encyclopedia of Communication. Donsbach, Wolfgang (ed). Blackwell Publishing, 2008. Blackwell Reference Online. 20 September 2012.