Ensi lukemalta Giddensin rakenteistumisen teoria ei ainakaan itselleni täysin auennut, mutta lueskeltuani siitä eri lähteistä ja tankattuani sitä tovin, alkoi teoria valjeta. Mielestäni Kaisa onnistuit kiteyttämään hyvin Giddensin teorian.

Giddensin ajatuksiin liittyy myös integraation käsite, joka käsittääkseni yhdistyy ainakin jollain tavalla myös rakenteistumisen teoriaan. Giddens sanoo, että yhteiskunnalliset järjestelmät rakentuvat toimijoiden ja ryhmien välisen riippuvuuden välityksellä. Rakenteistumisen teoriaan kytkeytyvän kaksinaisuuden kautta näitä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen järjestelmiä muovataan ja uusinnetaan. Giddensin mukaan integraatio puolestaan liittyy tähän vyyhtiin siten, että se kohdistuu toimintojen "järjestelmämäisyyteen" eli keskinäiseen riippuvuuden tasoon ja se on mukana järjestelmän uusintamisessa. Giddensin mukaan integraatio voidaan siis käsittää esimerkiksi "vakiinnutetuiksi siteiksi" toimijoiden, tai ryhmien ja yhteisöjen, välillä. Integraatio tässä yhteydessä ei kuitenkaan Giddensin sanoin tarkoita koheesiota eikä keskinäistä yhteisymmärrystä.

Giddens jakaa integraation kahteen osaan: yleiseen yhteiskunnalliseen integraatioon ja järjestelmän integraatioon. Ensimmäisellä hän tarkoittaa vastavuoroisuutta toimijoiden välillä ja jälkimmäisellä vastavuoroisuutta ryhmien ja yhteisöjen välillä. Giddens antaa myös havainnollistavan esimerkin, jonka kautta nämä integraation lajit voidaan yhdistää osaksi samaa prosessia: kun arkisessa puheessa sanomme kieliopin mukaisen lauseen, osallistumme samalla kyseisen kielen uusintamiseen kielenä. Yhtä lailla esimerkki liittyy myös kaksinaisuuden käsitteeseen.

Kaikessa mutkikkuudessaan integraatio kytkeytyy Giddensin teoriointiin jossain määrin tällä tavalla. Kommentoikaa toki, jos tämä sepostus ontui. 

Lähde: Anthony Giddens: Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia. Toiminnan, rakenteen ja ristiriidan käsitteet yhteiskunta-analyysissä. Otava. 1984


Nelli