“Habermas ymmärtää julkisuuden yhtäältä yhteiskunnan poliittisen organisoitumisen periaatteena ja toisaalta yhteiskunnallisen elämän alueena tai sfäärinä, jossa mm. julkinen mielipidekin muodostuu. Julkinen mielipide taas viittaa siihen, että yleisö on julkisen mielipiteen subjekti. Julkisuuden kautta yleisö voi toteuttaa kriittistä tehtäväänsä yhteiskunnan kehityksen ohjaamisessa.” (http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/mediaanalyysi/julkisuus/moderni.htm)
Habermas on tässä siis samoilla linjoilla Giddensin kanssa siitä, että yhteiskunnan jäsenet vaikuttavat toimillaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja rakenteet taas vaikuttavat yhteiskunnan jäsenten toimintaan. Ymmärränkö siis oikein?
Habermas jakaa myös joitain Giddensin ajatuksia modernista ja myöhäismodernista. Esimerkiksi myös hän näkee moderniuden jatkuvasti muuttuvana, jatkuvasti keskeneräisenä projektina ja molemmat ajattelijat ovat samaa mieltä myös siitä, että traditioiden elämää ohjaava vaikutus on häviävää nykymaailmassa. Ihmisiä ohjaa pikemminkin juuri tuo reflektiivisyys, joka taas vaatii ainakin jollain tasolla uuden omaksumista ja soveltamista. (Jos siis olen reflektiivisyyden idean tässä oikein sisäistänyt.) (http://soc.sagepub.com/content/31/1/111.full.pdf)
Eipä nuo Habermasinkaan ajatukset näin ensimmäisellä istumalla aukea taivaiden tavoin, pitänee siis perehtyä paremmin opponoinninkin lähestyessä.
Anna
Kommentit