Lueskeltuani tässä meidän postailujamme ja lisää Giddensin ajatuksia ajattelin, että voisin vähän koittaa liimailla yhteen seuraavia palasia: Giddensin myöhäismodernia teoriaa, demokratia-ajattelua ja jopa viestintää (toivottavasti myös vähän yhteisöviestinnän näkökulmasta). Luin nimittäin BBC:n Reith Lectures -sivulta (http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/events/reith_99/week5/week5.htm) Giddensin luennon, jossa hän tarkastelee demokratiaa. Kiinnostuin siitä, joten yritän nyt toteuttaa tämän kunnianhimoisen yhdistämisaikeen.

Aloitetaan siitä, miten Giddens määrittelee demokratia-käsitteen. Hänen mukaansa se on kuin systeemi, joka sisältää poliittisten puolueiden välisen kilpailun vallasta. Olennaisena osana demokratiaa ovat myös säännöllisin väliajoin pidettävät reilut ja rehdit vaalit, joissa jokaisen kansalaisen ääni pääsee kuuluviin. Valta siis ei näin ollen ole jämähtänyt vain yhden diktaattorin käsiin, vaan se on hajautettu mahdollisimman tasaisesti yhteiskunnassa. 

Demokratia on kuitenkin näyttäytynyt historian saatossa ja näyttäytyy edelleen eri tavoin itseään demokraattisiksi valtioiksi kutsuvissa maissa. Vaikka 1900-luvulla demokratian aate on levittäytynyt ympäri maailman ja suuri osa valtioista on omaksunut demokratian sävelet, ei kaikkialla maailmassa demokratian kehitys ole ollut samankaltaista. Kaikki on suhteellista. 

Voima, joka demokratian leviämisen taustalla on vaikuttanut, on globaalin viestinnän kehittyminen. Tästä havainnosta voidaan vetää ensimmäinen viiva Giddensin myöhäismoderniin teoriaan, jonka mukaan tila ja aika erottautuvat toisistaan. Tällöin voidaan ajatella, että tieto siirtyy ja leviää erilaisten viestintäkanavien välityksellä entistä sutjakammin, kuten Kaisakin postauksessaan kirjoitti. Näin ollen myös demokratian aatetta on helpompi levittää ympäri maailmaa uusien kanavien tai "tilojen" avulla, kuten vaikkapa internetin ja siellä sosiaalisen median välityksellä.

Globaalin kehityksen myötä demokratiasta on tullut monikansallista. Esimerkkinä Giddens antaa EU:n, joka harjoittaa monikansallista hallintoa. Myöhäismoderniin teoriaan viitaten demokratiaan liittyvät muutokset eivät siis keskity aina vain tietylle alueelle, vaan laajemmin yli valtion rajojen.  Giddens sanookin, ettei globaalissa viestinnän maailmassa enää toimi valtion harjoittama itsenäinen viestintämonopoli. Esimerkiksi maailmanlaajuisen internetin erilaisissa "tiloissa" tieto tursuaa yli äyräiden ja tiedon rajoittaminen jo sinänsä on haastavaa. Vaikka tässäkin on onnistuttu viime aikoina: esimerkkinä kohua aikaansaanut islaminuskoa herjaava video, jonka katsominen YouTubesta on joissain maissa estetty. Sananvapauden ja sananvastuun osalta asia on kuitenkin niin monisyinen, että jääköön tämä esimerkiksi.

Demokratian leviämiseen liittyy Giddensin mukaan myös ns. demokratian paradoksi. Tällä hän tarkoittaa sitä, että toisaalta samalla kun demokratian aate leviää ympäri maailmaa, ihmiset jo demokratiaa harjoittavissa maissa ovat pettyneitä poliittisiin toimijoihin ja heidän tekemiinsä päätöksiin. Toisaalta taas on tutkittu, että esim. valtaosassa Länsi-Euroopan valtioista yli 90 % kansalaisista on demokratian kannalla ja kiinnostusta löytyy politiikkaa kohtaan. Luulisi, että ainakin suurimmassa osassa nykyajan valtioista arvostetaan demokratian olemassaoloa ja kehittämistä, vaikka käytännön politiikan harjoittamisen suhteen voi löytyä eriäviä mielipiteitä. Tietyissä maissa poliikan suhteen saatetaan olla skeptisiä senkin takia, että poliittisen päätöksenteon taustalla voi olla korruptiota ja tähän liittyen erilaisia hyvä veli -verkostoja ja salaisia sopimuksia. Tästä päästään Giddensin ajattelumalliin, että viestintä on jakautunut julkiseksi etualan viestinnäksi ja ei-julkiseksi taka-alan viestinnäksi. Politiikan kentällä saatetaan siis julkisuudessa puhua kaunistellusti ja jopa valheellisesti omaa tai taustalla olevan toimijan etua tavoitellen, jolloin jätetään tietoisesti kertomatta, taka-alalle, taustalla tapahtuva epäilyttäväkin toiminta. Tällöin tietysti demokratian tavoite läpinäkyvästä ja totuudellisesta toiminnasta vääristyy. Jos kaikki poliitikot kuitenkin toimisivat asiallisesti vaalien ja ylläpitäen suhdetoimintaa suhteessa kansalaisiin, ei politiikan mainekaan ruvettyisi turhaan. Saattaa tosin olla sinisilmäistä ajattelua, että viestintä tulisi olemaan aina tasapainossa.

Yhdeksi lääkkeeksi demokratian toteutumisen haasteisiin Giddens antaa demokratian demokratisoinnin. Tällä hän tarkoittaa ainakin sitä, että valtaa hajautettaisiin entistä tehokkaammin. Kiinteästi demokratian demokratisointiin liittyy myös avoimuuden tavoittelu eli siten myös rehellinen viestintä.

Myöhäismodernin teoriaan liittyy käsite refleksiivisyys. Kuten Kaisakin Giddensin ajatuksen ilmaisi, niin meillä on elämässämme yhä enenevässä määrin sosiaalista toimintaa, mutta vastaavasti vähemmän totuttuja  ja vanhoja tapoja, perinteitä ja instituutioita. Niinpä meidän täytyy tehdä alituisesti omia valintoja. Yhteys politiikkaan ja demokratiaan syntyy siten, että yhä globaalistuvammassa ja muuttuvammassa maailmassa poliitikot eivät voi enää samalla tavalla tukeutua tuttuihin ja turvallisiin perinteisiin ja traditioihin, jos haluavat pysyä "ajan hermolla" ja säilyttää toimivan siteen kansalaisiin. Giddensin mukaan poliittisten puolueiden tulisi myös tehdä yhteistyötä erilaisten ryhmien ja liikkeiden kanssa. Näin demokraattinen aate saisi uusia ajatuksia, joita voisi toteuttaa politiikan keinoin.

Refleksiivisyyteen liittyen Kaisa esitti myös sense making -prosessin, jossa hankkiessaan tietoa yksilön täytyy hankkia lisää uutta tietoa päästäkseen kuilun yli, koska vanhat toimintatavat eivät tässä auta. Samalla tavalla voitaneen ajatella, että demokratian elinvoimaisuuden takaamiseksi ja uusintamiseksi tarvitaan uutta tietoa ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta mahdollisista ongelmatilanteista (kuiluista) päästään yli. Totutut konventiot eivät välttämättä enää päde maailmassa, jossa olemme yhä enemmän riippuvaisia toisistamme - niin hyvässä kuin pahassa. 

Toivottavasti en ihan sekavaksi sopaksi keittänyt tätä vyyhtiä. Toiko tämä teille mieleen jotakin ajatuksia?

Nelli

Lähteinä oli 
http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/events/reith_99/week5/week5.htm
ja Kaisan postaus "Myöhäismoderni ja suhdetoiminta"